Desucon – osa 2

On kuin olisin oikeasti conissa!

Aloittakaamme Desuconin jälkimmäisen osan purkaminen. Mistä paremmin alkaa kuin Ryuusuke Imain Voice in the Shell -paneelista? En itse asiassa tiedä, mitä odotin tältä osiolta – voin vakuuttaa, että en odottanut edes paljoa. Mies tuntui Desuconin sivujen hehkutustekstin perusteella ns. täytevieraalta. Imai ei ehkä ollut animeskenen oma Tuksu tai BB-Henna, siitä kiitos, mutta paneeli jätti paljon toivomisen varaan. Mies kertoi suurimmaksi osaksi itsestään ja yliopistostaan. Näimme muutamia pätkiä ensimmäisistä piirretyistä, joka tietenkin on hyvää yleissivistystä, mutta ehkä koko tarina oli loppujen lopulta liian korkealentoista coniyleisölle. Itse kuvittelin miehen aikovan puhua suurimman osan paneelista Hatsune Mikusta, josta hän puhui ehkä viisi minuuttia. Jälkeenpäin voin todeta, että paneelin seuraaminen oli turhan vaivalloista siitä saatuun hyötymäärään. Imai olisi paremmin sopinut vierailijaksi johonkin yliopistoon, jossa kuuntelijoina olisivat olleet 27-vuotiaat, yksinäiset Genelec-miehet. Imain lopullinen pelastus kiirastulesta oli, että hänellä oli mukavia japanilaisia tyttöjä mukanaan – pirulainen tiesi tulevan kritiikin ja iski miespuolisten otakujen weak pointiin!

Maid-cafe Ichigo. Rakkaudella ja ihastuksella haluaisin puhua tästä maid-kahvilasta (vai onko se meid-cafesta, piikakahvila, miten suomalaisen pitäisi tämä asia ilmaista?), mutta se tuottaa minulle suunnatonta tuskaa. Oikeastaan ongelma ei ole välttämättä edes cafe Ichigossa, vaan suomalaisen weeaboo-kansan yleisestä käsityksestä maid-cafeista, jota osaltaan ylläpitää Maid Liberation Frontin jäsenistö. M(i)LF on tehnyt ahkeraa pioneerityötä piikakahviloiden saralla ja arvostelussa, mutta samalla olemme jumiutuneet itse kahviloiden sisältöön, jota milloin kritisoidaan erinäisin kyselyin, milloin nimisuunnittelu on jo tuhoontuominnut koko hankkeen. Suomalainen maid-cafe muistuttaa YHÄ kahvilaa, jossa kauniisti pukeutuneet piiat ja rengit palvelevat kansaa, useinmiten viktoriaanisissa puvuissa.

Tosiasiassahan Japanissa vain osa Maid Cafeista edustaa tätä lajityyppiä – hiljaisia palvelijattaria, jotka kaatavat rauhaisasti Herrallensa teen tai kahvin kuppiin, ja jotka käyttävät pitkiä ja kauniita mekkoja. Toisaalta on olemassa myös sellainen lajityyppi, jota Suomen conikansa ei tietääkseni ole kokenut – iloinen ja ylipirteä sisustaminen, persoonalliset asut, ylihintaiset ruoat sekä ennenkaikkea MAKSULLISTEN kuvien ottaminen ja pelien pelaaminen asiakkaan kanssa, esim. @Home Cafe edustaa tätä lajityyppiä. Jostain myös luin, että jokainen Cafe Ichigon palvelija/tar edusti tiettyä lajityyppiä, kuten Lapras, Rattata, Mewtw-, tarkoitan, tsunderea, ansaa, kömpelöä, Ujoa, Jöröä ja joku taisi olla Lumikki. Miksi persoonallisuuksia pitää esittää? Minulle riittäisi, jos palvelijattareni olisi aidosti kiinnostunut minusta ja yhteisestä asiakaspalveluhetkestämme, ei kenenkään tarvitse yrittää esittää muuta kuin on. Luonnollinen möhliminen on paljon enemmän moe~~ kuin tahallaan järjestetyt ”kömmähdykset”. Palvelu saisi tapahtua myös enemmän asiakkaan luona, kuten teen valmistaminen (jota ei ilmeisesti kaikille valmistettu lainkaan, vaan asiakkaat saivat kuumaa vettä ja teepussin?) tai kaakaon sekoittaminen.

Parhaimpana asiana koin kahvilassa itse ruuan ja juoman, joka sinällään on ironista – valmiit ruoat ja Fazerin valmiskaakaopussit tuottivat suurimmat iloni ihanien tyttösten ja komeiden miesten keskellä. Haluaisin nähdä lähes täydellisen maid cafen Suomessa, mutta se ei onnistunut tällä kertaa. Ei ollut edes lähellä. Olisin myös kaivannut Desuconin kapitalismin hengessä maksullisia kuvia tai yhteispelejä palvelijattarien kanssa, mutta nämä uupuivat tyystin. Lisättäköön tähän vielä tyttöjen sekä poikien asujen kuvauskielto, niin rage-mittarini alkoi väkisinkin väristä. Yhtä kaikki, toivottavasti kritiikki ei lannista kahvilan mukana toimineita, vaan kannustaa tekemään ensi vuoden kahvilasta enemmän itsensä näköisen?

tl;dr – kahvilan oma persoonallisuus esiin (missä mansikat ja moe~ sisustuksesta?) mukaanlukien maidit ja butlerit. Asiakaspalvelutapahtumaan vielä enemmän panostusta, sekä maksulliset etuudet, kuten kuvat.

Sunnuntain iloisin yllättäjä oli Jidôhanbaiki, jonka esitystä sattumalta pysähdyin seuraamaan. Tässä on ryhmä, jolla on edellä vaatimaani persoonallisuutta! Tytöt ja pojat (vai naiset ja herrat?) olivat kaikki omia persooniaan, jokainen biisi oli selvästi valittu ajatuksella ja tulkinta oli tarpeeksi räväkkää, jotta kotien karaokesuorituksesta ei voida puhua edes samassa yhteydessä. Eritoten Varjoelitistin sydäntä lämmitti tulkinta Linda Linda -kappaleesta. Toivottavasti tätä ryhmää nähdään vielä toistekin jossain tapahtumassa, vaikkapa hämyisten baarien nurkka-areenoilla?

Lupasin myös puhua Suomen cosplaykulttuurista, mutta päätin jättää sen seuraavan kerran kirjoitukseeni, jonka tarkoituksena on käsitellä tulevaa Finn/Animeconia, mutta otamme vielä pohjustusta aiheeseen Desuconin dramaattisen Suomi vs. Japani vs. USA -esitelmän kautta. Loppujen lopulta Desucon teki sen, johon se luotiin – tuhoamaan totaalisesti Animeconin hallitseva asema Suomen conina. Silti parantamista löytyi vielä, ja Varjoelitisti on aina valmis päästämään ensikertalaiset hieman helpommalla!

Ensi kerralla: Goljat vastaan Varjoelitisti – Lue Animeconin tulevasta tuhoutumisesta. Luvassa lisää myös kuvia sekä parempaa oikeinkirjoitusta, kukaties jopa tekstimuotoilua!

Desucon, selvisit tästä vuodesta... himaa ripoen.

30 kesäkuun, 2009. Uncategorized.

4 kommenttia

  1. Meidojen Vapautusrintama replied:

    Meidojen Vapautusrintamasta päivää.

    >>Suomalainen maid-cafe muistuttaa YHÄ kahvilaa, jossa kauniisti pukeutuneet piiat ja rengit palvelevat kansaa, useinmiten viktoriaanisissa puvuissa.

    Pitäisikö sen muistuttaa sitten sirkusta, jossa klovnit heittelevät kansaa kermakakuilla naamaan, useimmiten pukeutuneina räikeisiin perusväreihin? Ei, ei, hyvä anonyymi veljemme.

    Vaikka kahvila tarjoaisi kuinka paljon pelejä, kuvanottoja ja muita lisäpalveluja, maksullisia tai ei, se ei muuta sitä tosiasiaa, että meidot ovat palvelijoita ja he kohtelevat asiakasta ylempiarvoisenaan. Jos tätä ja muita maid-kahviloiden perusteita ei ole ymmärretty, kahvilasta ei tule enää ollenkaan maid-kahvilaa, vaan paikka jossa lauma tyttöjä tekee ”hassuja” juttuja maid-mekoissa.

    Samasta syystä Meidojen Vapautusrintama ei ole vielä blogissaan käsitellyt viihdyttämään pyrkiviä entame-kei-kahviloita, joihin myös mainittu @Home Cafe lukeutuu. Lisäpalvelut ovat kuitenkin lisiä, jotka rakennetaan toimivan pohjan päälle sitten kun pohja on luotu.

    Tuossa ihmetyttää myös korostus sanalla ”yhä”. Suomessa on ollut 2-3 maid-kahvilaa, joista jokainen on ollut 1-2 päivän kestoinen tapahtumakahvila. Kuinka paljon näissä viidessä päivässä olisi pitänyt oppia? Varsinkin, kun jokaisen kahvilan on toteuttanut erilliset henkilöt?

    Vai viitataanko tuolla siihen, että kahvilat ovat edelleen mitä ovat, riippumatta Meidojen Vapautusrintamasta? Kieltämättä, emme ole saaneet tuotettua niin paljon ohjeistavia kirjoituksia kuin mitä olimme suunnitelleet. Toisaalta, edes niitä vähiä ohjeita mitä olemme saaneet aikaan ei ole selvästikään vielä sisäistetty. Minkä huomasimme Café Ichigossakin.

    >>Jostain myös luin, että jokainen Cafe Ichigon palvelija/tar edusti tiettyä lajityyppiä

    Tässä vaiheessa voisi vaikka huomauttaa, että kannattaa viedä se röllipuku takaisin kaappiin ja jatkaa sitten blogaamista. Jos sieltä suunnalta alkaisi tulla vaikka jotain älykästäkin tekstiä.

    Ainakaan Vapautusrintaman huomioon ei ole tullut mistään muualta huomioita, että kahvilassa olisi esitetty persoonallisuuksia. Oman testiryhmämmekin mielestä persoonallisuuksia oli, mutta ne olivat niin uskottavia, että meidot ovat luultavasti ihan vain luonnostaan arkkityyppien mukaisia. Tai sitten Desucon on värvännyt meidonsa Teatterikorkeakoulusta.

    Selvien trollien määrä inspiroikin taiteilijaamme antamaan oman näkemyksensä Varjoelitististä:

    • sajicrossroad replied:

      Palautetta on annettu ja otan sen mieluusti vastaan, kiitos tästä.

      >>Suomalainen maid-cafe muistuttaa YHÄ kahvilaa, jossa kauniisti pukeutuneet piiat ja rengit palvelevat kansaa, useinmiten viktoriaanisissa puvuissa.
      >>Pitäisikö sen muistuttaa sitten sirkusta, jossa klovnit heittelevät kansaa kermakakuilla naamaan, useimmiten pukeutuneina räikeisiin perusväreihin? Ei, ei, hyvä anonyymi veljemme.

      Ei, sen ei toki tarvitse, eikä pidä muistuttaa sirkusta. Yritin tällä lauseella viitata siihen, että maid-kahviloiden palvelut eivät vieläkään anna itsestään tarpeeksi maid-viboja, vaan tavallisen, suomalaisen kahvilan tunnelmaa…

      >>Vaikka kahvila tarjoaisi kuinka paljon pelejä, kuvanottoja ja muita lisäpalveluja, maksullisia tai ei, se ei muuta sitä tosiasiaa, että meidot ovat palvelijoita ja he kohtelevat asiakasta ylempiarvoisenaan. Jos tätä ja muita maid-kahviloiden perusteita ei ole ymmärretty, kahvilasta ei tule enää ollenkaan maid-kahvilaa, vaan paikka jossa lauma tyttöjä tekee “hassuja” juttuja maid-mekoissa.

      ..johon olit tässä teksissäsi yhtynyt. Myönnän, että oma tekstinpätkäni oli harhaanjohtava ja kehnosti kirjoitettu, tästä pahoittelut.

      >>Tuossa ihmetyttää myös korostus sanalla “yhä”. Suomessa on ollut 2-3 maid-kahvilaa, joista jokainen on ollut 1-2 päivän kestoinen tapahtumakahvila. Kuinka paljon näissä viidessä päivässä olisi pitänyt oppia? Varsinkin, kun jokaisen kahvilan on toteuttanut erilliset henkilöt?

      Pitää paikkansa, että nämä kahvilat ovat olleet olemassa vain lyhyinä pätkinä. Silti jokainen näistä olisi voinut lähes minkälainen maid-kahvila tahansa: internet on täynnä tietoa, samoin kokemusta ja tietotaitoa tuovat erilaiset harjoittelut ennen tapahtumaa. En osaa sanoa, kauanko eri kahviloiden palvelijattaret ja johtoryhmä ovat ehtineet yhdessä harjoitella tarjoilua ynnä muuta, mutta en usko, että kovin kauaa. Eri henkilöiden toteuttamat kahvilat ovat paitsi kirous (kuten mainitsit), mutta osittain myös siunaus: kukaan ei koskaan sitoudu tuottamaan jatkuvasti samanlaista ”maid-cafesisältöä” uusiin coneihin. Toisaalta emme pysty aktiivisesti näitä kahviloita kehittämään (jossa myös MLF:n sivut ovat toki apuna, kiitokset siitä), mutta meillä on aina mahdollisuus nähdä jotain uutta ja hienoa, jota itse toivoisin.

      >>Vai viitataanko tuolla siihen, että kahvilat ovat edelleen mitä ovat, riippumatta Meidojen Vapautusrintamasta? Kieltämättä, emme ole saaneet tuotettua niin paljon ohjeistavia kirjoituksia kuin mitä olimme suunnitelleet. Toisaalta, edes niitä vähiä ohjeita mitä olemme saaneet aikaan ei ole selvästikään vielä sisäistetty. Minkä huomasimme Café Ichigossakin.

      Haluan edelleen ehdottomasti mainita, että kunnioitan MLF:n tekemää työtä – ilman sitä conien maid-kahvilat tuskin olisivat edes lähelläkään onnistumista. En tiedä, kuinka paljon ”raamattuna” cafe-väki pitää MLF:n kirjoituksia, mutta itse toivoisin niiden olevan tietyiltä osin löyhä ohjenuora (juurikin vielä persoonallisempien kahviloiden syntymiseksi), ja tietyiltä osin tiukkoja säännöksiä mm. tervehtimisessä. Itse näin Café Ichigon palvelijoille tehdyn ohjenivaskan, mutta olisiko sitten palvelijattarien ja -herrojen syytä myös harjoitella enemmän, en tiedä. Tähän kaipaisin jonkun maidin tai butlerin mielipidettä.

      >>Jostain myös luin, että jokainen Cafe Ichigon palvelija/tar edusti tiettyä lajityyppiä
      >>Tässä vaiheessa voisi vaikka huomauttaa, että kannattaa viedä se röllipuku takaisin kaappiin ja jatkaa sitten blogaamista. Jos sieltä suunnalta alkaisi tulla vaikka jotain älykästäkin tekstiä.

      Ehdottomasti haluan mainita, että kyseessä on vain huhu. En ole nähnyt salaisia desucon-asiakirjoja asian tiimoilta. Kyseinen asia kuitenkin nostatti karvani sen verran pystyyn, että aiheesta oli pakko kirjoittaa. Röllipukua ei Varjoelitistillä ole, mutta elitismiin kuuluu ehdottomasti välillä ahne kritisointi ja kärjistys, mielipiteiden ja keskustelun herättämiseksi. Ilkeyttäni tai ketään pilkatakseni en toki näitä tekstejä tee, toivottavasti se tulisi kaikille selväksi.

      Mutta kiitos vielä hienosta kuvasta, tämän tallennan ehdottomasti!

  2. alkimohap replied:

    Desuconissa kapitalismin henkeä? Okei, se, että sisällä eräs tunnettu energiajuoma maksoi 50 senttiä enemmän kuin normiruokakaupassa, oli minusta turhaa kiskomista; ei sillä conin taloudellisen tuoton kannalta ollut takuulla isoa merkitystä. Pääsylipputuloilla se coni kuitenkin arvattavasti kustannettiin, ja kuuleman mukaan tulot ja menot olivat jotakuinkin samat. (Ja vakio: matkustaminen maksaa joka tapauksessa, netissä röllääminen vähemmän.)

    • sajicrossroad replied:

      Juurikin tuota pääsymaksuasiaa tarkoitin kapitalismin hengellä, enkä suinkaan tarkoittanut, että kapitalismi olisi paha asia tässä suhteessa – minä olen ehdottomasti valmis maksamaan (ekstraa), jos palvelu tai tuote on sen arvoista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Trackback URI

%d bloggaajaa tykkää tästä: